Lisätietoa Toivoa on -listasta ja vaaliohjelmasta
Mikä Toivoa on -lista?
Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena –lista syntyi Espoon hiippakunnassa halusta päästä kirkollisessa keskustelussa vastakkainasettelusta kohti sovintoratkaisua, johon sekä uudistusmieliset että maltillisemmat ehdokkaat voisivat yhdessä sitoutua ja siten edistää kirkkomme rakentavaa uudistumista. Haluamme edistää kunnioittavaa keskustelua ja yhteyden etsimistä yhteisen kansankirkkomme vahvistamiseksi.
Toivoa on -listan keskeisiä teemoja ovat avoin ja vuorovaikutteinen kirkko, kaikkien seurakuntalaisten oikeus kirkolliseen vihkimiseen ja samalla pappien omantunnonvapaus vihkimisissä sekä vastuu luomakunnan hyvinvoinnista.
Toivoa on -lista toimii Espoon hiippakunnassa kooten yhteen sekä kirkolliskokous- että hiippakuntavaltuustovaalien pappis- ja maallikkoehdokkaita.
Vaaliohjelma
Rakentava uudistuminen on yhteinen nimittäjä, jonka ympärille haluamme rakentaa viestimme ja kutsua kaikkia tekemään konkreettisia toimia sen eteen. Tuemme yhteyden rakentamista ja sovintoratkaisun etsimistä yhteisen kansankirkon vahvistamiseksi.
-
Kirkon ykseys ja kristittyjen yhteys perustuvat Kristuksen meille antamaan kutsuun, jossa sitoudumme yhteiseen palvelutehtävään
-
Kannamme vastuuta luomakunnan hyvinvoinnista, ympäristöstä ja ilmastosta myös teoin, muun muassa kirkon ilmastostrategian huomioiden.
-
Seurakunta on turvallinen ja syrjimätön kasvupaikka, jossa sukupuolten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuu. Etsimme sovintoratkaisua, jossa toteutuisi kaikkien seurakuntalaisten oikeus kirkolliseen vihkimiseen, mutta myös pappien omantunnonvapaus esimerkiksi Helanderin mallin mukaisesti
-
Rakennamme kirkkoa, joka on avoin ja vuorovaikutteinen. Toiminta ottaa huomioon monikulttuurisuuden ja muualta tulevat ihmiset ovat tervetulleita täysivaltaisiksi jäseniksi.
-
Evankeliumin ilosanoman julistamiseen tarvitaan uusia tapoja, uutta kieltä ja osallisuuden kokemusta.
-
Kirkko osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja panostaa diakoniaan, kantaa vastuuta lähimmäisistä ja perheet ovat keskiössä.
-
Rakentava uudistuminen tarkoittaa myös kirkon hallintorakenteiden uudistamista, sekä ratkaisujen etsimistä kirkon ja seurakuntien toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi talouden heiketessä. Näiden eteen teemme työtä määrätietoisesti.
Kirkon energia- ja ilmastostrategia: Hiilineutraali kirkko 2030
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, joka vaikuttaa lisääntyvästi koko luomakunnan elämään. Energia- ja ilmastostrategiansa avulla Suomen evankelis-luterilainen kirkko sitoutuu hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään kestävää elämäntapaa.
Kirkon energia- ja ilmastostrategia koostuu viidestä keskeisestä tavoitteesta sekä niistä jokaisen alla olevista viidestä konkreettisia toimenpiteitä sisältävistä suosituksista. Päätavoitteet ovat:
-
Vähennetään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä.
-
Vähennetään toiminnan hiilidioksidipäästöjä.
-
Päästöt kompensoidaan
-
Kirkko vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana
-
Seurakunnat sekä kirkon keskushallinto ovat sitoutuneita ilmastotyöhön
Tavoitteiden saavuttamiseksi mm. kirkon kiinteistöjen ilmastopäästöt kartoitetaan ja seurakuntien omistamien metsien hiilivarasto ja hiilinielu arvioidaan.
Energia- ja ilmastostrategiansa mukaisesti kirkko sitoutuu kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kirkko on hiilineutraali vuonna 2030.
Kirkko rohkaisee ja haastaa myös muut toimijat mukaan ilmastotyöhön ja hiilineutraaliustavoitteisiin.
Tutustu tarkemmin Hiilineutraali kirkko 2030 - energia ja ilmastostrategiaan evl.fi-sivulla.
Mistä ns. Helanderin mallissa on kyse?
Helanderin malli on kompromissiesitys, jossa kirkko pitäytyy avioliittoon vihkimisessä nykyiseen käytäntöön, mutta hyväksyy samalla, että sen sisällä voi olla myös toinen teologisesti perusteltu toimintamalli siitä keitä kirkko voi vihkiä avioliittoon ja keiden siviilivihityn avioliiton siunata:
a) avioliittoon vihitään mies ja nainen ja vain siviilivihityn miehen ja naisen avioliitto siunataan,
b) avioliittoon voidaan vihkiä samaa sukupuolta oleva pari ja samaa sukupuolta olevan parin avioliitto siunata.
Tämän kahteen toimintamalliin perustuvan kompromissin perusrakenteena on, että nykyiseen käytäntöön pitäytyessään kirkko katsoo, että myös samaa sukupuolta olevien kihlakumppaneiden kirkolliselle vihkimiselle ja heidän siviilivihityn avioliittonsa siunaamiselle on teologiset perusteet ja sallii tämän näkemyksen omaaville papeille mahdollisuuden omantuntonsa
mukaisesti vihkiä samaa sukupuolta olevan parin ja siunata heidän siviilivihityn avioliittonsa.”
Käytännössä tämä tarkoittaa papiston omatunnon vapautta mutta myös sitä että seurakuntalaisilla on oikeus saada kirkollinen vihkiminen niin halutessaan riippumatta sukupuolisesta suuntautumisesta. Toisaalta papin ei edellytetä vastoin vakaumustaan vihkiä samaa sukupuolta olevaa paria
Lisätietoa Helanderin mallista evl.fi-sivulla sekä Eila Helanderin piispainkokoukselle vuonna 2017 luovuttama selvitys kokonaisuudessaan.